1.2 Sanaton viestintä – Hymy

Sanaton viesti kertoo monesti enemmän kuin se mitä sanomme. Tuntemattomallekin ihmiselle meillä mahdollisuus välittää mukavaa ilmapiiriä olemuksellamme ja ilmeillämme. Yksi helpoimmista tavoista on hymyillä. Kuten tiedämme, hymy ei maksa paljon, mutta se antaa paljon. Joskus kymmenen vuotta sitten muistan lukeneeni jostain, miten hymyllä voi saada aikaan myös itselle hyvää mieltä, vaikka ei juuri sillä hetkellä hymyilyttäisi pätkän vertaa. Näitä hetkiä tuntuu monille meistä tulevan elämässä joskus liikaakin.

Tapahtuipa sitten minullekin kerran, että tuli ero silloisesta poikaystävästä ja lähdin testaamaan käytännössä asiaa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, kun poljin pyörällä noin 5 kilometrin matkan kaupungille ja pyrin vetämään kasvojani ehkä välillä jopa väkinäiseenkin hymyyn – niin kumma kyllä minua alkoi jopa naurattaa koko homma. Eli totesin empiirisen kokeeni jälkeen, ettei lukemani teksti ollut ihan pötyä, vaan kyllä se toimii ihan käytännössä. Hymy huulilla,  sai aikaan parempaa mieltä! Olen myös myöhemmin erinäisinä alakulon tai harmituksen hetkinä testaillut asiaa ja joka kerta tuo tekohymy on alkanut tuottaa oikeaa hymyä huulille. Vielä parempi jos joku vastaantulija on joutunut tekohymyni kohteeksi, silloin olen yleensä saanut vastahymyn ja piristystä päivääni. Kokeilkaapa jos ette ole jo testanneet!

Sitten hieman hymyn historiaa, sillä onhan tuotakin asiaa joku pohtinut. Desmond Morrisin mielestä hymyn kehittäminen oli elintärkeää. “Muinaisina aikoina meidän oli metsästävänä lajina muututtava yhä yhteistyökykyisemmiksi säilyäksemme hengissä. Tarvitsimme nopean ja helpon tavan osoittaa ystävällisiä tunteita toisillemme. Hymy oli täydellinen keino. Muilla kädellisilläkin on ystävällisiä eleitä, kuten huulten lipaisut ja hampaitten kalistus, mutta niitä ei ole helppo tehdä tai ne eivät ole niin helposti nähtävissä matkan päästä. Ihmisen leveä hymy näkyy kaukaa, ja tarvittaessa iloisen hymyn voi väläyttää ja sammuttaa sekunnin murto-osassa”.

Morrisin mielestä hymy on olennainen myös lapsen selviämiselle. Lapsen hymyily saa äidin syleilemään lastaan ja pitämään tästä huolta. Hymy on synnynnäinen reaktio, joka esiintyy jopa neliviikkoisella lapsella.

Lähde: Desmond Morris: Eläin nimeltä ihminen (Gummerus, 1994)

Ei siis säästetä hymyä, vaikka se ilmaista onkin. Voimme tulla vaikkapa pelastaneeksi jonkun päivän!