1.1 Hyvä Mieli

Olen aivan ihmeissäni ja innoissani tästä blogista. Lähdin siis bloggailun innoittamana kirjastoon kaivelemaan hyllyjä, jos jotain mielenkiintoista sattuisi löytymään. Ja löytyihän sieltä! Miten ihmeessä käteeni sattuikaan kirja nimeltä “Hyvän mielen mahdollisuudet”, joka niin näppärästi iskee blogilleni keksimääni nimeen. Seuraavassa pieni katkelma tuosta kirjasta.

“Hyvä mieli on erilaisten tunnelmien paradoksi.Kysymys on subjektiivisesta kokemuksesta, omasta elämyksellisestä tuntemuksesta. Aina ei voi olla hyvin, aina ei voi olla huonosti. Kysymys on siitä, miten me itse elämämme miellämme. Jokaisessa päivässä on jotakin hyvää – tartu siis hetkeen!”   Hyvän mielen mahdollisuudet,Pirkko Lahti,2003

Miten hienoa olisi, jos voisimme saada hyvän mielen edes yhdelle ihmiselle päivän aikana! Ajatelkaapa! Joku matemaatikko voisi laskea, mitkä kerrannaisvaikutukset jo siitä on, kun 20 oppilaan luokassa jokaisen oppilaan päivän tehtävänä on saada jollekin toiselle hyvän mielen hetki aikaiseksi. Tarkoituksena tietenkin, että hyvällä mielellä oleva toinen oppilas jakaa tätä hyvää mieltään taas eteenpäin.

Sehän on tosi myös sekin, ettemme aina voi olla hyvällä tuulella. Eikä missään nimessä minunkaan sanomani ole se, että aina täytyisi olla hyvällä tuulella ja hymy huulilla. Sanomani on mielestäni jokseenkin syvällisempi. Hyväntuulisuus on nimittäin eri asia kuin se, että välitämme eteenpäin positiivista asennetta, mieltä ja energiaa. Huonoja päiviä on kaikilla, mutta ajatelkaapa, jos huonona päivänä saat hyvällä mielellä olevan ihmisen vastaasi – joka ymmärtää, kuuntelee, antaa tilaisuuden nojata hänen olkapäähänsä. Tämä hetki jää varmasti mieleen. Minäkin olen saanut kokea noita ihania hetkiä ja siksi koska minua on kuunneltu ja minun huoleni on huonona päivänä otettu tosissaan, olen saanut siitä itselleni mitä parhaimman mielen.

Työskennellessäni sairaanhoitajana sekä lasten että vanhusten parissa, en muista, että olisin tullut kotiin koskaan kovin huonolla tuulella. Päälimmäinen tunteeni oli monesti aika levollinen ja onnellinen, vaikka joskus ehkä väsynytkin. Olin kokenut tehneeni jonkun ainakin iloiseksi, olin saanut auttaa, kulkea hetken toisen vierellä, kuunnella, pitää kädestä, olla läsnä. Sain itse niin paljon, että en edes huomannut, että  annoin myös itsekin. 

Kovin pieni ele, sana tai teko voi tehdä toisen iloiseksi, hyvälle mielelle. Tästä haluan myös “oppilaitteni” kanssa keskustella. Mutta myös sinä joka luet tätä, mikä sinut teki tänään iloiseksi? Mikä eilen? Oliko se hymy kassajonossa tai kaupungilla? Oliko se vain pieni ystävällinen ele tutulta tai tuntemattomalta ihmiseltä? Minua ainakin kiinnostaa tietää Loppujen lopuksi pienet asiat ovat tärkeitä, sillä “pieni on kaunista”.!