5.1 Ensimmäinen viikko
ENSIMMÄINEN TUNTI /ENSIMMÄINEN VIIKKO
Omien tunteiden pohdiskelu /itsetutkiskelu
Aloitamme luokan kanssa suunnittelemaan viikkoamme yhdessä. Olemme varanneet suunnitteluun viikon ja toteutukseen viikon. Suunnittelu tapahtuu äidinkielen tunneilla, emme käytä suunnitteluun ensimmäisen viikon aikana kaikkea aikaa. Annamme ajatuksille myös mahdollisuuksia muhia.Luokka on viides luokka ja heillä on paljon taitoja tällaisen yhteisen projektin toteuttamiseen. Kerron projektin pääpiirteet ja sen, että tarkoituksenamme on vierailla seuraavalla viikolla sekä hoivakodissa ja päiväkodissa.
Alustuksen jälkeen luen pienen katkelman kirjasta “Hyvän mielen mahdollisuudet” ja soitan taustalla musiikkia. Tämä olkoon vain pienenä virittelynä asialle, johon olemme ryhtymässä.
Sen jälkeen menemme aiheeseen ja pohdiskelemme hieman itseämme ja omia tuntemuksiamme viikon alussa. Olen tuonut luokkaan erilaisia kortteja, joissa on monenlaisia kuvia. Istumme ringissä ja jokainen oppilas saa käydä valitsemassa yhden tai kaksi korttia, jotka kuvastavat heidän tunteitaan ja olotilaansa tänä aamuna. Jokainen saa vuorollaan esitellä korttinsa ja kertoa ajatuksistaan. Muut kuuntelevat. Kysymyksiä ei tällä kierroksella esitetä, jokainen saa kertoa sen mitä itse haluaa. Opettaja voi auttaa, jos ajatuksien ilmaiseminen tuntuu vaikealta.
Kun kierros on käyty läpi, keskustelemme muutamin sanoin miltä tämä harjoitus tuntui. Oliko mukavaa, ikävää, tylsää vai jännittikö liikaa.
TOINEN TUNTI
Itsetutkiskelu/Empatian kehittyminen
Aloitetaan edelleen korteilla, joissa on monenlaisia kuvia. Ohjeeksi annan, että oppilas valitsee kortin, joka jollakin tavalla saa häne hyvälle mielelle ja piristää. Istutaan ringissä. Tehdään kierros, jossa jokainen saa kertoa, miksi valitsi kyseisen kuvan. Minä osallistun myös tälle kierrokselle.
Pohditaan yhdessä:Mikä minulle saa aikaa hyvää mieltä?
Jokainen voi vapaassa järjestyksessä käydä kirjoittamassa yhden asian taululle. Sitten käydään näitä asioita yhteisesti läpi.
Seuraavalle kierrokselle olen valinnut kuvia lapsista ja ikäihmisistä, kuvat valitaan umpimähkään. Jokainen saa tutustua kuvaansa muutaman minuutin ajan. Sitten aloitetaan kierros, jolla jokainen esittelee kuvansa ja kertoo miltä kuvassa olevasta ihmisestä mahdollisesti tuntuu ja miten oppilas oli tullut tähän tulokseen. Muut saavat kommentoida. Kierros käydään läpi ja ajatukset vanhusten ja lasten erilaisista tilanteista jätetään viriämään jonnekin aivojen sopukoihin. Seuraavalla kerralla jatketaan aiheen työstämistä ja aletaan miettimään miten me voisimme tuottaa hyvää mieltä toisille ja kuinka suuri merkitys pienillä asioilla voi olla.
-Mitä ajatuksia vanhukset herättävät oppilaissa?
-Mitä ajatuksia lapset herättävät oppilaissa?
KOLMAS TUNTI
Katsomme elokuvasta “Anna hyvän kiertää”, muutamia aiheeseen sopivia 15 minuutin otoksia ja keskustelemme, mitä ajatuksia elokuvan kohtaukset saivat toi mieleen.
NELJÄS TUNTI
Käydään läpi vierailujen ideat, yleisesti käyttäytymiseen liittyvät asiat ja oppilaat saavat kysyä vierailuihin liittyviä kysymyksiä vapaasti. Käytetään yksi oppitunti aikaa siihen, että oppilaat pareittaan miettivät mitä haluavat vanhusten kanssa tehdä tai minkälaisista asioista heidän kanssaan voisi keskustella tai mitä ehkä haluavat heiltä kysyä. Sitten käymme läpi nämä asiat yhdessä.
Minä olen sopinut käynneistä etukäteen, mutta me oppilaiden kanssa keskustelemme etukäteen vanhuksista ja ikääntymisestä sekä lapsuudesta ja lapsista. Keskustelu voi sujua kohtuullisen vapaamuotoisesti, mutta toki aihekokonaisuus kerrallaan ja tietyt “säännöt” vierailujen suhteen on varmaankin syytä kerrata etukäteen. Pohdimme myös sitä miltä vierailu mahdollisesti vanhuksista ja lapsista tuntuu.
MAHDOLLISIA ONGELMIA/KRITIIKKI:
Koska tämä on suhteellisen vapaamuotoinen projekti, voi vastaan tulla monia, ennalta-arvaamattomiakin ongelmia. On tietysti mahdollista, että oppilaat tai joku oppilaista ei innostu tämäntyyppisestä työskentelystä ollenkaan. Sen pyrin estämään esittämällä asian mielenkiintoisesti heti alusta lähtien.
Keskustelu saattaa myös helposti lähteä “sivupoluille”, vaikka pyrin pitämään tietyn linja, tarkoituksena onkin keskustelun antaa edetä omalla painollaan. Toivon, että tämä projekti avaisi edes vähän oppilaiden silmiä jollekin uudelle sekä suhteessa itseen, että muihin ihmisiin. Erityisesti vanhempien ihmisten kohtaamiseen toivon tämän antamaan uudenlaista rohkeutta ja arvokkuutta. Yhteiskunnassa kuitenkin ikääntyneiden väestö kasvaa koko ajan, joten meidän tulee nähdä jokainen ikäryhmä tärkeänä ja samalla meidän tulee olla valmiina auttamaan toinen toisiamme siinä missä näemme, että avuntarvetta on. Vuorovaikutuksen lisääminen eri ikäryhmien kesken varmasti poistaa ennakkoluuloja ja muuttaa näkemyksiä sekä muuttaa toivottavasti välillisesti myös käyttäytymistä ja arvoja. Toki vaikutus voi hyvin olla molemminpuolinen, jos tällaista toimintaa jatkettaisiin. Eli ikäihmiset kokevat iloa ja mielihyvää siitä, että he ovat toiminnan keskipisteessä, he tulevat kuulluksi ja saavat arvostusta. Ja jos ei niin isoja asioita tapahdukaan, niin toivottavasti tästä olisi jollekin yksinäiselle edes sen yhden hetken ilo, joka kantaisi taas muutaman päivän eteenpäin.
