4 Ops
Asioita, joita tämän projektin puitteissa käsitellään, ei löydy aivan suoraan minkään aineen opsista. Eri aineiden opetussuunnitelmia lukiessani tulin itseasiassa siihen tulokseen, että ovatpa ne jotenkin kylmän kalseita ilmaan minkäänlaisia tunne-elämään, emootioihin tai ihmisen inhimillisyyteen viittaavia osa-alueita. Tämä on siis todella tulevaisuutta tämä opintokokonaisuus, sillä sitä ei ole edes kirjattuna tarkasti tämänhetken opseihin, mutta eiköhän se sinne vielä tiensä löydä 
Aiheen voi kuitenkin hyvin integroida osaksi äidinkielen ja biologian kokonaisuuksia. Näissä opseissa on jotakin kosketuspintaa, joko itsensä ilmaisuun tai ihmisyyteen ja ihmisenä kasvamiseen.
Seuraavassa poimintoja perusopetuksen opetussuunnitelmista, joista löysin yhteyksiä käsittelemääni aihekokonaisuuteen. Opsit kuvaavat joko pelkästään 5-luokkalaisten tavoitteita tai 3-5 -vuosiluokille asetettuja tavoitteita.
OPS:
Biologia:
Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.
Tavoitteena on oppia:
-arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta
- pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä
- ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset
Äidinkieli:
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään
• oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa
• kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia
• kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua
• ilmaisuharjoituksia
Tätä samaa olen itsekin ihmetellyt, että miksi omien tunteiden käsittelyä ja niiden ymmärtämistä ei ole jo ala-luokilta asti? Minun mielestäni oman itsensä tunteminen on pohja kaikelle muulle mitä opimme elämässämme. On hirvittävää, että me joudumme tekemään tämän kaiken työn täysin yksinämme ja kaikenlisäksi useat meistä kamppailevat asian kanssa vielä kolmekymmentä vuotiaina. Mielestäni pelkästään tästäkin syystä usealla on masennusta, uupumusta tai muita mielenterveysongelmia. Eikö ennaltaehkäisevää työtä täytyisi tehdä jo ala-luokilta asti?
Itse olen myös yhä enemmän alkanut ihmettelemään sitä. Olen osittain päätynyt siihen tulokseen, että meidän koululaitos panostaa siihen oppimiseen ja menestymiseen, tavallaan ihmisyyden kustannuksella. No, ehkä tuo on hiukan kärjistäen sanottu, mutta, jokin oppimisteoreettinen perinne se varmasti tuolla taustalla on. Eikä sen perinteen mukaan ole oleellista ja tärkeää ottaa mukaan tunne-elämään liittyvien asioiden käsittelyä – ainakaan niin, että sitä ilmaistaisi suoraan opetussuunnitelmissa.
Meidän kulttuuri on jollain tasolla asiallisuuden kulttuuri, johon ei tunteista puhuminen kuulu. Tämä taas on kärjistämistä, mutta ehkä siinä osa on totta. Ja varmasti meidän sukupolvemme on tunteiden kanssa myös hukassa, koska se miettii niitä enemmän kuin aiemmin on edes ehditty miettiä. Arki on nykyään erilaista monin tavoin, mutta samalla haemme enemmän mielihyvään ja oman mielen tasapainoon liittyviä kokemuksia kuin aiemmat sukupolvet (tai kuvittelen ainakin näin?). Jollakin tavalla nykyään kaikki on hieman monimutkaisempaa, vai liekö me itse teemme asioista vaikeita? Kaikesta huolimatta, olen samaa mieltä, että näiden asioiden tulisi kuulua ihan erikseen, vaikka ihan omaksi oppiaineeksi kouluun.